Mitä tunteet ovat ja miten ne vaikuttavat kehoon?

Essi Määttä Kirjoittaja

Miten tunnetaitoja opitaan?

Tunnetaidot ja tunteiden säätelemisen taidot opitaan jo varhaislapsuudessa, miten me olemme itse tulleet nähdyksi ja kohdatuksi omien tunteidemme kanssa. Onko meidän tunteiden säätely eli etuotsalohkon toiminta riittävästi vahvistunut ja onko meillä ollut kannattelevia, rauhoittavia ja lohduttavia aikuisia ympärillä auttamassa tunteidemme kanssa. Olemmeko saaneet mallia, miten vihan kanssa toimitaan rakentavista? Vai onko viha jouduttu tukahduttamaan tai toisaalta onko ympärillä olevat aikuiset toimineet aggressiivisesti vihaa tuntiessaan. Onko meitä autettu tunnistamaan erilaisia tunteita, miltä ne tuntuvat kehossa ja onko aikuiset toimineet kanssasäätelijöinä tunteidemme kanssa?

Mitä tunteet ovat?

Tunteet ovat kaikessa tekemisessä mukana, ohjaavat ihmisten käyttäytymistä ja niillä taipumusta mennä, tulla ja vaihdella päivän aikana. Tunteet eivät ole myöskään vääriä tai oikeita, ne vaan ovat. Ihminen kokee joka päivä erilaisia tunteita - osa tunteista voi olla ohimeneviä, toiset tunteet tuntevat voimakkaammin ja kestävät pidempään. Tunteet ovat aina yksilöllinen kokemus, eikä niitä voida arvottaa.

Tunnereaktiot säätelevät keskus- ja ääreishermostoa sekä käyttäytymistä, jolloin tarkoituksena on luoda automaattisia toimintoja, jotka auttavat toimimaan niin tilanteissa, jotka sisältävät esimerkiksi vaaroja tai mahdollisuuksia. Tunteet ovat kestoltaan muutamista sekunneista tunteihin ja mieliala taas kestää pidempään. Tunteiden voimakkuus vaihtelee nopeasti ohimenevistä tunnekokemuksista täysin lamaannuttavaan paniikkireaktioihin.

Ihmisellä tehtyjen aivokuvantamistutkimusten avulla on osoitettu, että tunteet ovat biologisiin järjestelmiin perustuvia prosesseja. Tunteet tuntuvat erilaiselta kuin esimerkiksi mielen toiminta, koska tunteet tuntuvat fysiologisesti kehossa. Hapenpuutteen aiheuttama paniikki, menettämisestä johtuva suru tai lottovoitosta syntyvä ilo tuntuvat erilaisilta. Lisäksi nämä tunteet tuntuvat myös paljon voimakkaammilta kuin esimerkiksi menneiden tapahtumien muisteleminen.

Kuvantamistutkimuksissa on huomattu, että ihmisten tunteet perustuvat homeostaattiseen säätelyyn (keskiaivot, hypotalamus) sekä kehosta tulevien somaattisten ja interoseptiivisten (tuntoaivokuori, insula, cingulum-poimun etuosa) signaalien käsittelyyn kohdistetuilla alueilla.

Tunteiden vaikutus autonomiseen hermostoon

Tunteet syntyvät erilaisista laukaisevista tekijöistä, jossa alla kuvaan tunteiden vaikutuksista kehoon, ajatuksiin, toimintayllykkeisiin ja viestistä laumalle. Esimerkiksi pelon laukaiseva tekijä on itseä tai läheistä uhkaava vaara, jossa kehollisia reaktioita on sydämen sykkeen kiihtyminen, hengen salpautuminen, lihasten jännittyminen, hampaiden puristaminen yhteen, pahoinvointi, tärinä, tunne, että hiukset nousevat pystyyn tai perhosia on vatsassa. Pelon tunne vaikuttaa myös ajatuksiin ja havaintoihin, joten on luonnollista ajatella kuolemaa, loukkaantumista tai nöyryytyksen tai epäonnistumisen ajatuksia. Pelko yllyttää toimintaan, joka on joko pakeneminen tai jähmettyminen ja lauma saa viestin, että lähistöllä on vaara. Pelko ohjaa siihen, että kokija tai lauma väistää vaaran tai suojautuu.

Tunteena pelko nostaa siis vireystilaa ja saa sympaattisen hermoston osan aktivoitumaan. Sympaattinen hermosto käynnistää taistele- ja pakene reaktion, kiihdyttää sydämen sykkeen, hengityksen ja verenkierron lihaksissa sekä lamaannuttaa ruuansulatuksen.

Jos autonomisen hermoston tila on kroonisesti sympaattinen, aiheuttaa tämä samanlaisia kehollisia reaktiota ja näemme ympäristössämme enemmän uhkia. Tämä tila on samanlainen, kun tunnemme pelkoa. Erilaiset tunteet vaikuttavat vireystilaamme.

Tunteiden säätely

Tunteiden säätelyllä tarkoitetaan erilaisia tapoja vaikuttaa siihen, mitä tunteita meillä on, miten koemme ja ilmaisemme näitä tunteita. On olemassa paljon erilaisia tapoja vaikuttaa siihen, miten säädämme omia tunteitamme. Yksinkertaisesti tunteiden säätely tarkoittaa kykyä vaikuttaa tunteen pituuteen, voimakkuuteen ja mitä tunnetta tuntee milloinkin. Liian voimakkaina ja pitkäkestoisena tunteet alkavat kuormittamaan meitä ja vaikeuttavat mielen ja kehon tasapainoa. Tärkein tavoite tunteiden säätelyllä on lievittää liiallisen voimakkaan tunteen voimakkuutta ja kestoa, jolloin elimistö voi palautua tasapainoon.

Hyvä tunteiden säätelijä pystyy vaikuttamaan tunteidensa kestoon, voimakkuuteen sekä käyttäytymiseen, jonka tunne aiheuttaa. Tunteiden tukahduttaminen on taas haitallinen säätelytapa. Siinä työnnetään tunteet sivuun ja tunne voi purkautua hallitsemattomasti myöhemmässä vaiheessa ja vaikuttaa fyysisen kehon hyvinvointiin.

Mitkä tekijät voivat vaikeuttaa tunnesäätelyä?

Pitkäkestoisessa stressireaktiossa aivoalueet, jotka vastaavat tunnesäätelystä vaimenevat stressihormonien vaikutuksesta. Aivoalueiden vaimeneminen voi näkyä ihmisen holtittomana käyttäytymisenä, impulssikontrollin puutteena ja mielialan vaihteluina. Säätelyn pettäminen voi tarkoittaa esimerkiksi huutamista työkaverille tai toisaalta taas innottomana ja apaattisena olemuksena. Tämän vuoksi tunnesäätely ei ole vain sisäinen tapahtuma, vaan laajenee myös koko työyhteisöön. Otsalohkon etuosan heikentynyttä toimintaa esiintyy erityisesti traumaperäisen stressin ja paniikkihäiriöiden kaltaisissa häiriöissä, jossa esiintyy voimakkaita tunnekokemuksia. Taas otsalohkon etuosan voimistunut toiminta liittyy ahdistuksen kaltaisiin tiloihin, jossa voi olla taipumusta murehtimiseen.

Otsalohkon toiminta heikkenee vireystilamme muuttuessa kohti sympaattista aktivaatiota tai sitten parasympaattisen selänpuoleisen kiertäjähermon aktivaatiota. Oleellisesti vireystila vaikuttaa myös tunteiden säätelyyn ja myös tunteiden tuntemiseen.

Haluatko kouluttautua keholliseen tunnetyöskentelyyn? Lue lisää täältä.

Ilolla: Essi Määttä

Kategoriat: : tunteet