Mitä on vireystilan säätely?

Mitä on vireystilan ja tunteiden säätely kehollisesti?

Vireystilan muutokset heijastelevat hermostomme luontaista kykyä arvioida olemmeko turvassa vai vaarassa ja tämän jälkeen auttaa meitä virittäytymään tilanteen mukaisesti. Tätä luontaista vaara & turva- tutkaa kutsutaan nimellä neuroseptio ja se toimii automaattisesti aivojen primitiivisissä osissa, syvällä tietoisuutemme ulottumattomissa.

Neuroseptiivisiä havaintoja syntyy automaattisesti nähdessämme, kuullessamme tai aistiessamme ympäristön tapahtumia. Tämä ympäristössä tuleva havainto ja siitä tehty tulkinta aktivoi autonomisessa hermostossa tilan, joka mahdollistaa parhaan mahdollisen tavan toimia suhteessa tähän havaintoon. Kun havaitsemme tilan turvalliseksi, vireystilamme on rauhallinen ja tasapainoisessa tilassa. Voimme silloin nauttia muiden ihmisten seurasta ja ympäröivästä maailmasta, kun tunnemme olevamme turvassa. Tässä tilassamme liitymme myös toisten ihmisten kanssa vuorovaikutukseen.

Vaaran kokemus voi taas synnyttää äärimmäisen korkean tai matalan vireystilan ja valmistaa itsesuojeluun tähtäävään toimintaan. Voimme kokea vaaralliseksi esimerkiksi tilanteet, jossa tulemme arvostelluksi, meihin ei kiinnitetä huomiota tai meille ollaan vihaisia. Voimme puolustautua monelle eri tavalla ja tämän tarkoitus on palauttaa turvallisuus tunne takaisin. Tämä voi näyttäytyä vetäytymisenä kontaktista, vaatia huomiota toisilta, arvostella tai pyrkiä miellyttämään toista ihmistä tai puolustaa itseä. Tilanteen kokeminen vaaralliseksi voi aktivoida taistelemaan, pakenemaan tai pyytämään apua toisilta. Kun, sympaattinen hermosto aktivoituu - mielen ja kehon välinen ketjureaktio käynnistyy.

Autonominen hermosto

Autonominen hermosto on tavallisesti jaettu kahteen haaraan; sympaattiseen ja parasympaattiseen. Ihmisillä ja muilla sosiaalisilla nisäkkäillä parasympaattinen haara jakautuu myös kahteen erilaiseen osaan: selänpuoleiseen ja vatsanpuoleiseen kiertäjähermoon.

Sympaattinen hermosto
Sympaattinen hermosto käynnistää taistele- tai pakene reaktiot ja tällöin sympaattisen hermoston säikeet kiihdyttävät sydämen sykkeen, hengityksen ja lihasten verenkiertoa sekä lamaannuttavat ruuansulatusta. Näin happi pääsee tehokkaasti kulkeutumaan verenkierron kautta puolustamisessa ja pakenemissa tarvittaviin lihaksiin. Samaan aikaan hermosto ohjaa lisämunuaisten kuorta erittämään adrenaliinia, jota tarvitaan vahvistamaan yllämainittuja toimintoja. Sympaattinen hermosto on sosiaalinen ja se ohjaa suhdetta toiseen tai toisiin yksilöihin. Aktivaation kuitenkin alkaessa läheisyys koetaan uhaksi, ja elimistö valmistautuu taistelemaan ja pakenemaan.

Sympaattisen hermoston ollessa aktivoitunut voit tuntea, jotain tämän kaltaista:
- voimakkaasti reagoiva keho: sykkeen kohoaminen, hengityksen kiihtyminen, hikoilu, huonovointisuus, huimaus, ripuli, suun kuivuminen, ”oudot tuntemukset”
- tahattomat liikkeet, tärinä, hermostuneisuus, levottomuus
- tunteiden nouseminen pintaan
- ylivalppaus, ”säpsähtely”
- katseen levoton harhailu tai nauliutuminen kohteeseen
- puheen nopeutuminen, taukoamaton puhe
- mieleen tunkeutuvat kuvat
- häiriöt ajattelussa ja muistissa
- taistelu/pako/ jähmettyminen ennen purkausta toimintaan (”peura ajovaloissa)

Vagushermo

Vagushermo auttaa säätelemään useimpia kehon toimintoja ja näin ollen auttaa meitä olemaan fyysisesti ja psyykkisesti hyvinvoivia. Vagushermo jakautuu kahteen selvästi erottuvaan osaan; selänpuoleinen osa sekä vatsanpuoleinen osa.

Vatsanpuoleinen haara
Vatsanpuoleinen on myeliinitupen ansiosta nopeampi ja juuri sen toiminta tekee sosiaalisen liittymisen ja yhteyden mahdolliseksi. Vatsanpuoleisen osan säikeet kulkeutuvat muualle elimistöön samoilta aivojen pohjaosien aluilta, kuin monien muiden aivohermojen säikeet. Näille kaikille aivohermoille on kehittynyt yhteinen säätely. Aivohermot säätelevät sydämen, pään alueen, kurkun, kasvojen ja silmänympäristön lihaksia. Vatsanpuoleisen osan ohjauksessa sydämen syke pysyy vireänä, kuitenkin normaalia sykettä hitaampana. Hengitys on syvää ja rauhallista, pää kääntyy toisia kohti ja kuulo herkistyy ihmisen äänialueelle. Silmänympärykset välittävät myötämielisiä tunteita ja ääni on rikasta. Tässä tilassa ihminen on herkimmillään vastaanottamaan toisen ihmisen sosiaalisia viestejä.

SIETOIKKUNA (parasympaattisen hermoston vatsanpuoleisen vagushermon aktivaation tuntemuksia)

•”sosiaalisen liittymisen järjestelmä” (Porges)
•kontaktissa itseen ja toiseen
•katsekontakti, halukkuus vuorovaikutukseen
•kyky vastavuoroisuuteen, esim. puhuminen ja kuuntelu
•olemuksen elävyys
•kyky tiedostaa ja säädellä tunteita ja kehollisia reaktioita
•turvallisuuden tunne
•muisti toimii, selkeä ajattelu
•kyky yhdistellä tietoa ulkoisesta ja sisäisestä todellisuudesta
•aivokuoren toiminnot häiriintymättömiä - integraatio

Selänpuoleinen haara

Selänpuoleinen osa välittää viestejä hitaammin, koska sen säikeissä ei ole eristävää, hermoimpulssien kulkua nopeuttavaa myeliinituppea ympärillään. Selänpuoleinen osa ohjaa elimistöä sulkemaan kaiken energiankulutuksen, jähmettymään liikkumattomaksi ikään kuin olisi eloton. Selänpuoleisen haaran aktivoitumista voidaan kutsua myös alivireeksi.

ALIVIREYS (parasympaattisen hermoston selänpuoleisen kiertäjähermon aktivaation tuntemuksia)
•aistimusten vähäisyys, ”tunnottomuus”, puutuminen
•tyhjyyden kokemus
•tunteiden turtuminen tai puuttuminen, ”ei tunnu miltään”
•puheen monotonisuus, ”elottomuus”
•kontaktin välttäminen, poissaolevuus
•”aivotoiminnan lakkaaminen”
•Irtautumisen kokemukset, dissosiaatio
•vähentynyt fyysinen liike, liikkumattomuus, pysähtyneisyys, lamaantuneisuus
•liikkeiden hallitsemattomuus, kömpelyys
•”näkymätön” hengitys, sykkeen ja hengitystiheyden hidastuminen
•”halvaantumisreaktio”, toimintakyvyttömyys
•äärimmillään pyörtyminen, oksentaminen, peräsuolen sulkijalihaksen hallinnan menettäminen, rytmihäiriöt ja harvalyöntisyys, hengityskatkokset

Vireystilan säätely kehollisesti

Omaa autonomista tilaa voi oppia myös säätelemään ja vahvistamaan omaa keho-mieli-yhteyttä. Tämä säätelyn opettelu vaikuttaa todella paljon omaan hyvinvointiin, fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen, tunnemaailmaan ja ihmissuhteisiin.

Eri tunteet vaikuttavat myös autonomiseen hermostoon, joten opettelemalla kehollisia tunnetaitoja - voi säädellä myös oman kehon reaktioita ja tunteiden voimakkuutta. Nämä säätelykeinot ovat hengitykseen, liikkeeseen, tietoiseen läsnäoloon, itsemyötätuntoon ja keholliseen tuntemiseen liittyviä menetelmiä.

Voimme auttaa myös toisia ihmisiä säätelemään omaa hermostollista tilaa yhteyssäätelyn avulla. Kun kahden ihmisen välillä on yhteistä säätelyä, heidän autonomiset hermostonsa luovat mahdollisuuden terveydelle, kasvulle ja palautumiselle. Ihminen on lajityypillisesti ohjelmoitu yhteyteen toisten kanssa, se tuo turvan kokemusta.

Jos olet kiinnostunut ottamaan kehollisen näkökulman tunnetaitoihin, olet lämpimästi tervetullut mukaan Natural bodymind working- koulutukseen, jossa opit lisää näistä kehollisista säätelyn keinoista ja yhteissäätelystä.

Lue lisää koulutuksesta täältä.

Koulutukseen perustuu oppimani asiat psykofyysisestä terapian maailmasta, joogasta, hengityksestä sekä tunnetaidoista.

Tekstin lähteenä käytetty seuraavia kirjoja:
-Sensomotorinen psykoterapia - Keinoja Trauman ja kiintymyssuhdevaurioiden hoitoon
-Stressin säätely - kehityksen, vuorovaikutuksen ja oppimisen ydin
-Opas vagushermon parantavaan voimaan

<3: Essi

Kategoriat: : kehomieli